Auta lasta kasvamaan – työnohjauksellinen päivähoidon kehittämishanke
Tavoitteena tukea lapsen tervettä kehitystä ja pyrkiä ennaltaehkäisemään psyyk-
Kisten häiriöiden syntymisen.
Työmenetelmä on päiväkodin kasvattajien työnohjausprosessi jolla tuetaan
kasvattajien vaativaa työtä ja pyritään lisäämään heidän edellytyksiään vastata
lasten kehitysvaihekohtaisiin tarpeisiin sekä tukea vanhemmuuden ensisijaista
asemaa lasten hoidossa.
Hankkeessa yhdistyy päiväkodin kasvattajien kasvatustieteellinen, ja lapsen
emotionaaliseen kehitykseen erikoistuneen asiantuntjan osaaminen, pitkä-
jänteisessä jatkuvassa yhteistyössä
Tuusulan hanke: Omahoitajuuden perusteet alle kolmevuotiaiden ryhmässä 2009-2010
Syksy 2009
1. Alle kolmevuotiaan kehitys.
2. Vanhempien kehitys vuorovaikutuksessa taaperoon
3. Omahoitajakäytäntö.
Katso Äiti-taapero ja päivähoito moniste sekä Jari Sinkkonen. Pesästä lentoon .
”Miten Soukankujan päiväkodissa autetaan lasta kasvamaan.”
"Taapero päivähoidossa": koulutusmateriaali
" Äiti, isä ja lapsen hoiva varhaisessa vuorovaikutuksessa" :koulutusmateriaali
Erna Furman: "Auta lasta kasvamaan".
1. Alle kolmevuotiaan kehitys
Tavoitteena on pyrkiä eläytymään taaperon kokemusmaailmaan ymmärtämällä
paremmin taaperon avuttomuus ja mielen kehittymättömyys ja tämän myötä
aikuisen jatkuva avun tarve.
.
Keskeiset aiheet.
- Taaperon kehitysaskeleet
- Mikä turvaa taaperon normaalin kehityksen.
- Taapero-äiti suhteen laatu ja merkitys taaperon normaalin kehityksen kannalta.
- Taapero päiväkodissa
Yllämainittuja aiheita pohditaan ja lähestytään lukuisien käytännön esimerkkien avulla, joita sekä osallistujat että konsultti tuovat keskusteluihin.
2. Vanhemmuuden kehitys vuorovaikutuksessa taaperoon
Tavoitteena selkeyttää ja auttaa hoitajia entistä paremmin ymmärtämään
miten vanhemmat tarvitsevat toimivaa, riittävän läheistä suhdetta lapseen
kehittyäkseen vanhempina, kasvavan lapsen rinnalla
Mitä äiti-lapsi suhde ja isä-lapsi suhde ensimmäisen kolmen ikävuoden
aikana sisältää ja miten se kehittyy.
Miten vanhemmat tarvitsevat tukea omassa roolissaan äitinä ja isänä.
3. Omahoitajakäytäntö
Tavoitteena antaa raamit ja rakenne omahoitajakäytännölle. Auttaa hoitajia näkemään ja ymmärtämään miten käytäntö pyrkii vastaamaan lapsen ja vanhempien tarpeisiin päivähoidon aloituksessa, täten mahdollistaen perustan rakentamisen yhteistyölle vanhempien kanssa jossa yhdessä autetaan lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden kanssa.Samalla myös hoitajan suhde lapseen vanhemman avulla alkaa rakentua.
Keskeinen työtapa Auta-lasta kasvamaan hankkeessa on omahoitajakäytäntö joka on mahdollistaa läheisemmän suhteen syntymisen sekä lapsiin että heidän vanhempiinsa. Auta lasta kasvamaan työtavan perustana on ymmärrys siitä että merkitsevien suhteiden olemassaolo on edellytys sille että lasta ja tämän vanhempia pystytään päiväkodissa tukemaan riittävän hyvin.
Pohdinnan aiheita.
- Mitä omahoitajuus pitää sisällään.
- Mikä on omahoitajan rooli suhteessa lapseen ja tämän vanhempiin.
- Miten omahoitaja rakentaa suhteen vanhempiin ja lapseen askel askeleelta.
- Miten aloitus on tärkeä ja ratkaiseva vanhempien ja hoitajan välisen yhteistyösuhteen syntymiselle.
- Mitä päivähoidon aloitus on pienen lapsen näkökulmasta, mitä vanhemman, mitä hoitajan. Mitkä ovat tarpeet ja miten parhaiten auttaa.
- Mikä vaikeuttaa usein alkutyötä vanhempien kanssa
- Lapsen eroahdistuksen kanssa auttaminen, sen ymmärtäminen.
- Vanhemman tunteiden ymmärtäminen ja huomioiminen päivähoidon aloituksessa.
Runsaiden käytännön esimerkkien avulla pyrittiin eläytymään aiheisiin.
Kevät 2010
Tavoitteena syksyn teorian integroiminen käytännön työhön. Uuden käytännön toteuttaminen. Työnohjauksessa päiväkodin kasvattajilla on mahdollisuus yhdessä pohtia uutta oppimisprosessia. Miten hankalaa uusien toimintatapojen tuominen hoitotilanteisiin on, vaikka syksyllä moni asia tuntuikin niin itsestään selvältä.
Työnohjauksen tavoite on auttaa työntekijöitä ylittämään niitä esteitä joita uuden työtavan toteuttamisen tielle tulee, ts. mahdollistaa kehitysprosessin jatkuminen. Tämä tapahtuu siten että yhdessä pohditaan jotain tiettyä eteentullutta ongelmaa hoitotyössä, ymmärretään tilanne yhdessä paremmin ja pohditaan miten edetä.
Pohdinnan aiheita.
- Vaikeuksia saada vanhemmat alkukeskusteluun ilman lasta, tai jopa yleensä tulemaan.
- Eroahdistukseen liittyvistä tunteista puhuminen vanhempien kanssa ei ole helppoa.
- Lapsen auttaminen eroon liittyvien tunteiden kanssa
- Kasvattajien omien lapsen herättämien tunteiden käyttäminen lapsen käytöksen ymmärtämisessä ja tukemisessa.
- Tutustumisvaiheen tärkeyden näkeminen ei ole helppoa ei vanhemmille eikä aina myöskään kasvattajille.
- Erityisesti lapsen kiukun tunnistaminen ja siitä puhuminen vanhempien kanssa on vaikeaa.
- Suhteen rakentaminen lapseen tuntuu helpommalta, tuo mukanaan onnistumisen tunteita ja uusia ulottuvuuksia hoitotyössä.
- Päiväkodeissa tapahtuvat jatkuvat muutokset sekä lasten että aikuisten kohdalla vaikeuttaa työtä. Päivähoidon niukka resurssointi tekee lapsiryhmistä hyvin herkästi haavoittuvia joka taas lisää lasten ja aikuisten stressiä.
- Kehitysprosessi katkeaa usein yllämainituista syistä. Työntekijät joutuvat jatkuvasti aloittamaan alusta.
- Päivähoitoon liittyviä stressitekijöitä pohdittin paljon. Niiden merkitystä lasten vanhempien ja hoitajan kannalta. Miten puuttua stresseihin auttaa niiden kanssa ja joskus jopa jonkun stressin poistaminen uuden työkäytännön kautta.
Tavallisesti lapsen ja vanhempien sopeutuminen päiväkotiin.,pohjan rakentaminen yhteistyölle vanhempien kanssa sekä jonkun asteisen suhteen kehitys lapseen on saavutettu kahdessa kuukaudessa.
Syksy 2010
Työnohjauksessa käsitellään kasvattajien keskusteluihin tuomia aiheita ja pulmia samaan tapaan kuin syksyllä.
Syksyn tavoitteena on myös keskittyä läheisemmin lapsen kehitysaskelten tukemiseen yhdessä vanhempirn kanssa, miten yhdessä hahmottaa lapsen kehitysvaiheen tärkeät askeleet miten yhdessä tehdä suunnitelmia näiden tukemiseksi. Tällöin eroahdistukseen liittyvät tekijät, vaikka ne ovat jatkuvasti myös osana työtä, eivät kuitenkaan enää vaadi kaikkia voimia.Myös omahoitajan kiinteämpi suhde sekä lapsiin että heidän vanhempiin antaa paremmat edellytykset yhdessä nähdä lapsen tarpeet.
Jatkokoulutus omahoitajuuden perusteet käyneille syksy 2009-kevät 2010
Koulutuksessa keskitytään pohtimaan taapero-ikäisen kehitysaskelia yksityiskohtaisemmin.
Taapero-ikäisen kehityksen tukeminen ja pohtiminen yhdessä vanhempien kanssa edellyttää hoitajilta ymmärrystä ja osaamista taaperoikäisen kehitystavoitteista.
Koulutuksessa pohditaan miten päivähoidon arjessa taaperon keskeisiä kehitysaskelia tuetaan ja miten autetaan vanhempia tekemään yhteisiä suunnitelmia omahoitajan kanssa lapsen kehitysaskelten saavuttamisessa.
Tarkemmin sisällöstä myöhemmin.
Omahoitajuuden perusteet alle kolmevuotiaiden ryhmässä sekä jatkokoulutus perusteet käyneille – koulutuksen toteutus ja kustannukset.
Puolitoista vuotta kestävään koulutukseen osallistuu kerrallaan yhdeksän pienten ryhmän kasvattajat. Käytännössä tavallisesti osaanottajat ovat yhdeksästä eri päiväkodista. Osallistujat jaetaan päiväkodeittain kolmeen ryhmään.
Koulutus ja työnohjaus toteutuu ryhmittäin seuraavasti:
Kevään aikana jokainen pienryhmä kokoontuu viisi kertaa kolmen viikon välein. Tapaamisten sisältö on alle kolmevuotiaan lapsen kehitysvaiheen, tarpeiden ja edellytysten pohdintaa sekä omahoitajakäytännön perusteellista läpikäyntiä. Tavoitteena on antaa hyvät eväät syksyn aloituksia varten, selkeä teoreettinen raami omahoitajuuden toteuttamiselle. Kts. Liite.
Tapaamiset ovat parhaiten onnistuneet klo 12:30- 14:00 aikana jolloin lapset ovat päiväunilla ja apua tarvitaan vähemmän. Päiväkodit ovat myös vuorotelleet tapaamispaikan suhteen.( Tapaamiset siis kolmessa päiväkodissa) Jotkut ryhmät ovat mieluiten tavanneet työpäivän jälkeen
.Syksyllä tapaamiset jatkuvat kolmen viikon välein. Tavoitteena on teorian integroiminen käytännön työhön. Uuden käytännön asteittainen toteuttaminen. Kts.liite. Tapaamiset jatkuvat kevään loppuun.
Päiväkotien johtajat sekä kiertävät erityislastentarhanopettajat ovat tervetulleita kaikkiin tilaisuuksiin. Kokemus on osoittanut että johtajan ja kelton tuki oppimisprosessin aikana on ensiarvoisen tärkeä.
Syksyn ja kevään aikana keltoilla ja johtajilla on erikseen tapaaminen jossa kouluttajan kanssa pohditaan tunnelmia ja taloissa koulutuksen aikana tulleita pohdinnan aiheita.
Kustannukset
Kevät:5x 1½t a 65 euroa tunti = 487 euroa per ryhmä. 3 ryhmää = 1461 euroa.
Syksy: 7x 1½t a 65 euroa tunti = 683 euroa per ryhmä. 3 ryhmää = 2049 euroa.
Kevät: 7x 1½t a 65 euroa tunti = 683 euroa per ryhmä. 3 ryhmää = 2049 euroa.
Keltojen sekä johtajien omat tapaamiset syksyllä ja keväällä 1½t a 65 euroa x4 = 390 euroa.
Yhteensä: 5949 euroa
Ei ALV:a Terveys ja sairaanhoitopalvelu § 34-36
Lastenpsykiatriaan erikoistuvan opiskelijan observaatio päiväkodin pienten
ryhmässä.
Miksi:
- Arvokas mahdollisuus käytännössä seurata alle kolmevuotiaan kehitystä
- Auttaa opiskelijaa ymmärtämään mitä päivähoidon arki pitää sisällään, josta suuri apu myöhemmin ammatissa. Auttaa ymmärtämään asiakasaperheen tilannetta ja antaa paremmat edellytykset auttaa päiväkoteja jossa asiakasperheen lapsi(t) ovat.
- Yli ammattirajojen lapsen hyvinvointia tukevan yhteistyömallin kehittäminen.
- Antaa mahdollisuuden mielenterveysammattilaisille auttaa kehittämään tulevaisuuden päivähoitoa entistä enemmän lapsen ja vanhempien tarpeiden kohtaamisessa.( päivähoitoa kehitettäessä tärkeä hyödyntää eri ammattiryhmien lasta koskevaa osaamista ja ymmärrystä).
Opiskelija tulee oppimaan ja ymmärtämään ei neuvomaan tai opettamaan päiväkodin kasvattajia (te olette asijantuntijoita!).
Käytännön toteutus
Opiskelija observoi lapsiryhmässä kerran viikossa 45-50 min vuoden ajan, kesäkuukaudet lukuunottamatta.
Opiskelija tapaa ryhmän henkilökuntaa yhteisessä palaverissa kerran kolmessa viikossa 1½t.
Opiskelija tapaa päiväkodin johtajaa säännöllisesti.
Opiskelija osallistuu omaan, allekirjottaneen johtamaan, työnohjausryhmään joka kolmas viikko.
Observaatio lapsiryhmässä
- Vanhempia informoidaan opiskelijan tulosta. Kerrotaan että liittyy opintoihin.
Kerrotaan käytännön puitteet ja järjestelyt lapsiryhmässä. Kehotetaan
vanhempia kertomaan lapselleen opiskelijan tulosta.
- Hoitaja kertoo lapsille etukäteen opiskelijan tulosta. Miksi, miten kauan, mitä
tulee ryhmässä tekemään. Suunnitellaan lasten kanssa yhdessä missä tulee
istumaan jne.
- Opiskelijalla etukäteen mietitty tuoli ja paikka observaatio aikana (tärkeä
eteenkin alussa!)
- Opiskelija ei tee omaehtoisia aloitteita kontakteissa lapsiin. Kun lapsi tekee
aloitteen hän kutenkin vastaa tähän mahdollisimman luontevasti. Opiskelija
pyrkii kaikin tavoin kunniottamaan kasvattajien työtä.
Opiskelijan ja henkilökunnan yhteiset palaverit ( ”ihmettelyryhmä”)
Mahdollisuus yhdessä miettiä observaation aikana heränneitä ajatuksia ja kysymyksiä.
Päivähoidon kasvattajan ei aina ole helppoa ymmärtää miten ”ulalla” opiskelija alussa on. Päivähoidon maailma on hänelle uusi ja outo ja vie aikaa ennen kuin hän alkaa sitä ymmärtämään.
Mitä tutummaksi ajanmyötä tullaan sitä paremmin pystytään yhdessä asioita tarkastelemaan ja ihmettelemään..
Johtajan ja opiskelijan yhteiset tapaamiset
Johtajan merkitys ja tuki sekä observaatioon osallistuvalle ryhmälle että päiväkodin muille lapsiryhmille yhteistyön aikan on erittäin tärkeä siksi säännölliset tapaamiset opiskelijan kanssa ovat suositeltavia.
Antaa mahdollisuuden johtajalle seurata missä ollaan menossa ja minkälaiset
asiat ajankohtaisia.
Opiskelija sopii yhdessä johtajan kanssa taapaamisista etukäteen.
Ennen observaation aloitusta opiskelija ottaa yheyttä päiväkodin johtajaan ja sovitaan tapaamisesta tulevan ryhmän kasvattajien kanssa. Tällöin opiskelijalla ja lapsiryhmän aikuisilla on mahdollisuus jo ennen aloitusta tavata toisiaan ja sopia ylläolevista järjestelyistä sekä yhdessä pohtia mahdollisia observaatioon liittyviä esiintulleita kysymyksiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti