Paljon puhutaan laadukkaasta päivähoidosta. Vanhemmille vakuutetaan että hoitajien koulutus takaa laadun. Vanhemmille kerrotaan että valtakunnallisissa kyselyissä lähes 100% vanhemmista ovat tyytyväisiä päiväkotihoitoon, ja että tämäkin todistaa miten laadukasta hoitoa päiväkoti lapselle tarjoaa. Koska onhan se niin että vanhemmat oman lapsensa tarpeet parhaiten tietävät ja osaavat siksi arvioida saako lapsi päivähoidossa laadukasta hoitoa.
Kasvava määrä nuoria äitejä arvioi että heidän yksi-vuotiaansa tarvitsee päiväkodin isoa lapsiryhmää ja koulutettua (usein jatkuvasti vaihtuvaa) päiväkodin kasvattajaa kehittyäkseen normaalisti. Kun äiti ja isä näin arvioivat niin täytyyhän se lapsen, ja koko perheen kannalta olla oikea valinta, eikä kenelläkään tulisi olla mitään nokan kopputtamista asian suhteen. Samalla kuitenkin päivähoidon kasvattajien arvio päivähoidon laadusta poikkeaa varsin radikaalisti vanhempien arviosta, jopa niissä kohdissa jotka lapsen hyvinvoinnin kannalta ovat kaikkein oleellisimmat.
Päiväkotihoidon erinomaisuuteen uskotaan, siitä huolimatta että he jotka työtä tekevät ja ovat siitä ruohonjuuritasolla vastuussa ovat vakavasti huolissaan ja työssään turhautuneita. Huolimatta siitä että tilanne lasten ja heidän vanhempiensa kohdalla jatkuvasti mutkistuu ja että lapsen kehitykselliset viivästymät ja ongelmat lisääntyvät ja nuoret äidit ja perheet voivat lisääntyvästi huonosti ei vieläkään suostuta yhteiskunnallisella tasolla pohtimaan kasvatuskäytäntöömme liittyviä epäkohtia.
Ainoa lasten kasvatukseen liittyvä muutos jota ponnekkaasti ajetaan julkisuudessa ja politiikassa on isän osallistumisen lisääminen lasten hoidossa sekä äidin perinteisen roolin romuttaminen lapsen varhaisen kehityksen ensisijaisena tukijana. Lapsen varhaisen kehityksen tukeminen tapahtuu lisääntyvässä määrin päivähoidon jatkuvasti kasvavissa ryhmissä joissa henkilökunnan niukkuus ja vaihtuvuus ovat kovaa vauhtia lisääntyviä ongelmia.On huolestuttavaa seurata vanhempien hoivan ulkoistamisen vaikutuksia taaperoissa ja heidän perheissään.
Vanhempien kyky arvioida päivähoidon laatua
Päivähoidon maailma on vanhemmille vieras. Tavallisesti vanhemmilla on varsin vähän eväitä minkä perusteella arvioida päivähoidon laatutekijöitä eri-ikäisten lasten kohdalla. Äidin ja isän ei ole helppo arvioida miten laadukas hoito toteutuu päiväkodin isossa lapsiryhmässä ja miltä se lapsen, etenkin taaperon, näkökulmasta näyttää.
Vanhemmat tarvitsevat runsaasti päivähoidon apua sen ymmärtämisessä miten pieni lapsi pärjää ryhmässä ja miten hoitajat pyrkivät lasta tukemaan ja auttamaan, mitkä ovat ryhmähoidon vaikeudet ja riskit, minkälaisia haasteita henkilökunnan vaihtuvuus tuo mukanaan jne. Vanhempia tulee auttaa ymmärtämään että hoitaja ei pysty lasta eikä vanhempia auttamaan lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa ilman jatkuvaa läheistä yhteistyötä.Heille tulee myös kertoa mitä tämä käytännössä merkitsee. Päiväkodeilla tulee olla työkäytännöt jotka myös mahdollistavat kyseisen yhteistyön. Nykyisessä käytännössä lapsen arjen ja kehitysaskelten pohdintaan käytetään niin niukasti aikaa ettei mitenkään voida puhua kiinteästä yhteistyöstä ja yhteisymmärryksestä lapsen kasvun ja kehityksen tukmisessa.
Ymmärrys ja keinot takaavat parhaiten laadun
Vasta silloin voidaan puhua laadukkaasta päivähoidosta kun hoitajat ymmärtävät miltä tuntuu olla pieni ja avuton vailla minkäänlaisia taitoja pärjätä omillaan ( kun taidot ovat vielä äidillä), kun he ymmärtävät miltä äidistä tuntuu olla erossa taaperostaan pitkät päivät ja kun heillä on tämän lisäksi keinot ja työkäytännöt jotka mahdollistavat asianmukaisen tuen sekä lapselle että vanhemmille, vasta silloin voidaan puhua laadukkaasta päivähoidosta. Silloin vanhemmille annetaan mahdollisuus säilyttää yhteys lapsen arkeen ja kehitykseen, silloin he pystyvät kehittymään vanhempina kasvavan lapsen rinnalla pitkästä päivittäisestä erosta huolimatta.
Jos tästä näkökulmasta nyt arvioitaisiin alle- kolmevuotiaille tarjottavaa päiväkotihoidon laatua ja sen mahdollisuuksia vastata taapero-ikäisten lasten kehitystarpeisiin, olisi arvosana parhaimmillaan välttävä. Tämä ei tarkoita sitä etteivätkö päivähoidon kasvattajat olisi varsin tietoisia vallitsevan tilanteen vaikeuksista ja hädästä. On päiväkoteja jotka käytännön mahdottomuudesta huolimatta pyrkivät toteuttamaan ylläkuvattua laatua päiväkotityössä ja on valitettavasti myös hoitajia jotka ovat kokeneet turhautumista niinkin paljon että ovat jättäneet päiväkotityön koska kokevat lapsen ja vanhempien laadukkaan tuen ja kohtaamisen mahdottomaksi vallitsevassa käytännössä.
Hoitajat eivät enään pysty palaamaan ”vanhaan” työtapaan kun ovat kerran nähneet ja ymmärtäneet lasten ja vanhempien tarpeet ja saaneet tuntuman siitä miten näihin tarpeisiin voidaan vastata. He kokevat tuskallisena ison lapsiryhmän kollektiivisen hoidon jossa hoitajat ovat liian etäällä lapsista pystyäkseen eläytymään kenenkään lapsen yksilölliseen tilanteeseen tai tunteisiin, jossa sekä lapset että hoitajat tuntevat suurta avuttomuutta ja jossa energia kuluu itse avuttomuuden kestämiseen.
Tarvittava muutos kasvatuskäytännössä, etenkin kaikkein pienimpien kohdalla, edellyttäisi päättäviltä tahoilta tilanteen vakavuuden ymmärtämistä ja halua puuttua huolestuttavaan tilanteeseen. Tilanne tuskin korjaantuu ilman päiväkotihoidon rakenteiden muutoksia.
Tarja Lund
Koulutusmateriaali
Auta lasta kasvamaan-hanke
Lasten ja vanhempien tarpeisiin vastaaminen päiväkotihoidossa
Vanhemmat tarvitsevat hoitajan (omahoitajan).
Joka ymmärtää miltä lapsesta ja äidistä päivähoidon aloitus tuntuu.Joka erityisesti keskittyy lapsen ja vanhempien auttamiseen päivähoidon aloituksessa.
Joka pystyy tarjoamaan mahdollisuuden yhdessä äidin kanssa auttaa lasta uudessa vaativassa tilanteessa.
Joka pystyy auttamaan vanhempia ymmärtämään päivähoidon arkea ja siihen liittyviä,usein monella tavalla kotioloista poikkeavia käytäntöjä sekä stressitekijöitä.
Joka ymmärtää miten tärkeä äidille on säilyttää läheisyys lapsen arkeen ja tunteisiin päivän aikana. Joka ymmärtää äidin tarpeet suhteessa lapseen.
Joka auttaa vanhempia ymmärtämään mikä hoitajan rooli on suhteessa vanhempiin ja lapseen.
Joka tuntee ja ymmärtää lapsen kehitysvaihekohtaiset tarpeet ja pyrkimykset ja pystyy vanhemmille avaamaan ja sanottamaan nämä haasteet sekä tekemään yhteisiä suunnitelmia kehitystavoitteiden tukemiseksi kotona ja päiväkodissa.
Joka erityisesti kantaa vastuuta heidän lapsensa asioista, johon he pystyvät luomaan läheisen luottavaisen suhteen jonka kanssa myös vaikeimmistakin asioista voidaan keskustella ja niitä yhdessä ihmetellä.
Joka tavoitteellisesti rakentaa ja ylläpitää suhdetta lapseen päiväkodissa. Joka on henkisesti lähellä lasta ja kantaa tämän hyvinvointia mielessään.
Lapsi tarvitsee hoitajan
Jolla on yhteys vanhempiin lapsen mielessä. Toimii siltana vanhempiin päivän aikana.Auttaa säilyttämään yhteyden äitiin pitkän päivän aikana.
Joka on erityisen lähellä lasta ja tämän vanhempia.
Joka auttaa päivähoidon aloituksen kanssa, joka auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden kestämisessä ja työstämisessä yhdessä äidin kanssa.
Joka kantaa lapsen päivää ja hyvinvointia mielessään
Jonka kanssa erityisesti harjoitellaan keskeisiä kehitysaskelia, hoitajan joka ymmärtää vanhempien merkityksen näissä tilanteissa ja tuo heidät sanojen kautta oppimistilanteisiin.
Joka pystyy vanhemmille kertomaan lapsen päivän tapahtumista ja tunteista, koska lapsi vielä huonosti tähän itse pystyy. Joka myös ymmärtää miten tärkeää tämä tieto äidille on ja miten tärkeä lapselle on että äiti tietää päivän asioista ja että lapsi voi luottaa siihen että äiti saa hoitajan kautta päivästä kuulla.
Joka ymmärtää miltä lapsesta tuntuu olla pitkät päivät erossa äidistä ja jolla on keinoja auttaa ja tukea.
Joka on riittävän lähellä ymmärtääkseen taaperon tunteet ja tarpeet. Joka siksi pystyy auttamaan taaperoa jäsentämään ja kestämään päivähoitopäivään liittyviä tilanteita ja ärsykkeiden paljoutta.
.
Joka auttaa taaperoa jäsentämään ja sanottamaan omia tunteita ja asteittain saavuttamaan niiden hallinnan.
Hoitaja tarvitsee
Ymmärrystä päivähoidon aloitukseen liittyvistä tunteista. Sekä lapsen että äidin.
Keinot ja työkäytännöt miten auttaa ja tukea.
Mahdollisuuden rauhassa vanhempien kanssa miettiä ja suunnitella aloitusta ja siihen liityviä vaikeita asioita.
Tarvitsee aikaa aloittavan lapsen ja äidin kanssa.
Kehityspsykologista osaamista. Lapsen kehitysvaiheen ymmärrystä ja keskeisten kehitysaskelten merkityksen näkemistä sekä osaamista joka liittyy näiden tukemiseen päivähoidon arjessa ja yhdessä vanhempien kanssa.
Riittävästi mahdollisuutta pohtia asioita vanhempien kanssa.
Vanhempien apua lapsen ymmärtämisessä.
Riittävästi yhdessäoloa ”omien” lasten kanssa. Riittävästi läheisyyttä lapseen.
Ymmärrystä omasta roolista suhteessa vanhempiin ja lapseen.
tiistai 29. joulukuuta 2009
Tilaa:
Kommentit (Atom)